Sanataide valtaa keskustan sähkökaappeja – kierrä pieni lenkki ja uppoudu tarinoihin
Porin sähkökaapit saivat ylleen kesäasun, jota kirjallisuuden ystävän kelpaa katsella. Sanataidetta ja grafiikkaa yhdistelevä Sähköiset sanat -teos tuo esille 12 eri kirjailijan työn jälkeä.
Porin kävelykadun 13 sähkökaappia ovat saaneet uuden hienon ilmeen, kun ne päällystettiin kirjailijoiden tekstein sekä niihin sopivin kuvituksin. Sähköiset sanat -teosta pääsee ihailemaan ainakin superkesän ajan.
– Sähkökaappien paikat on merkitty karttaan, jonka avulla pääsee helposti kulkemaan noin 500 metrin lenkin ja samalla ihailemaan hienoa sanataidetta, houkuttelee Käviksen toiminnanjohtaja Kirsi Sainio-Lehtimäki.
Taiteen edistämiskeskuksen kirjallisuuden läänintaiteilija Karoliina Suonimi on mukana projektissa yhteistyössä Porin kaupungin ja Käviksen kanssa.
– Monessa kaupungissa sähkökaappeja on tuunattu, mutta tietääksemme sanataiteella ei missään. Ylipäätään kirjallista taidetta on julkisessa tilassa nähtävillä hyvin vähän, toteaa Suoniemi.
Mukana sanataiteessa ovat kirjailijat Aulikki Oksanen, Simo Frangén, Elina Wallin, Heli Laaksonen, Tapio Koivukari, Pertti Rajala, Arttu Tuominen, Arja Palonen, Hanna-Riikka Kuisma, Leila Tuure, Hannes Tiira ja Pauli Karmala. Kaikki ovat satakuntalaislähtöisiä kirjailijoita.
– Halusimme mukaan projektiin tunnettuja tyyppejä sekä uudempia kirjailijoita. Paljon eri tyylisiä tekstejä kirjailijoiden mukaan. Raumalainen Koivukari tuo sähkökaappiinsa kääntämäänsä islantilaista runoutta, Frangénin kaapissa naurattaa palindromi, kuvailee Suoniemi teoksista.
Jännitystä sähkökaappeihin tuo rikosromaaneja kirjoittaneen porilaisen Arttu Tuomisen teksti, joka nostaa selkäkarvoja pystyyn.
– Hieno idea yhdistää sanataidetta grafiikkaan, jolla koristetaan kaupunkikuvaa. Yhtenä lähtökohtana tekstiini olivat Poriin sijoittuvat romaanini, jotka ovat genreltään jännitys- ja rikosromaaneja. Niissäkin Pori ja kaupunkimaisema ovat vahvasti läsnä. Halusin tavallaan jatkaa tekstillä sitä mielenmaisemaa, joka on tyylilleni ominaista. Ajattelin myös, että jokaisen tekstin ei tarvitse olla niin iloinen – että harmaankin sävyjä saa olla. Kun lähdin kirjoittamaan, oli minulla mielessäni vahva kuva, jossa on kerrostaloasunnon keittiö, mies, viinapullo, ase, tyttären kuva ja kattojen ylle kiipeävä aamuaurinko, kuvailee Tuominen.
Idea sanataiteesta on lähtenyt liikkeelle katu- ja kalusteryhmästä, joka miettii kävelykadun ulkonäköä.
– Teippi- ja kuvalinjaa on suunniteltu myös muualle, mutta se jää vielä yllätykseksi, toteaa Sainio-Lehtimäki.
Visuaalisen ilmeen on suunnitellut kirjailijoiden toiveiden mukaisesti Vida Designen Heidi Valtonen.
