Ethän tallo rantavehniä, sillä ne ovat dyynien elinehto.

Yyterin rantadyynit ovat uhanalaisia – älä vahingoita rantavehnää

Dyyneille on rakennettu kulkuväyliä eli lankonkeja, jotta kävijät pysyisivät helppokulkuisilla väylillä, eivätkä talloisi dyynimuodostelmia.

Ethän tallo rantavehniä, sillä ne ovat dyynien elinehto.

Yyterin sannat on Etelä-Suomen laajin yhtenäinen ja edelleen aktiivinen rantadyynialue. Se on noin kolme kilometriä pitkä jatkuen aina Herrainpäiviltä Munakarin kaakkoispuolelle saakka. Yyterin sannoilla esiintyy viittä Euroopan unionin luontodirektiivin suojelemaa dyyniluontotyyppiä.
Yhdessä merenalaisten hiekkasärkkien ja hiekkarannan kanssa ne muodostavat erittäin uhanalaisen luontotyyppiyhdistelmän. Suurin osa Yyterin sannoista onkin suojeltu luonnonsuojelulailla, ja ne kuuluvat myös Preiviikinlahden Natura 2000-alueeseen, joka ulottuu Herrainpäiviltä Preiviikinlahdelle.
Yyterin santojen luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräysten mukaisesti alueella on kiellettyä:

  • Kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen
  • Selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hätyyttäminen ja pesien vahingoittaminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen keräämistä varten
  • Liikkuminen moottoriajoneuvolla, maastopyörällä ja ratsastaen
  • Tulenteko, telttailu ja muu leirielämä
  • Koirien irti pitäminen *
  • Liikkuminen Munakarissa ja sinne johtavalla kannaksella 1.4.–31.7 välisenä aikana
  • Kaikenlainen muu toiminta, joka heikentää niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue kuuluu suojeluohjelmaan
  • Dyynikasvillisuus kestää hyvin rankkoja kasvuoloja kuten tuulta, lentävää hiekkaa ja suolapärskeitä, mutta ne ovat herkkiä jatkuvalle tallaamiselle. Kun dyynin rinne kuluu ja muuttuu jyrkäksi, voimakkaat tuulet puhahtavat vähitellen hiekan pois rantavehnien juuristosta (kuvassa vaurioitunut dyyni) ja kasvit, joiden ympärille dyyni alkoi kymmeniä vuosia sitten muodostua, kuolevat pois. Sen jälkeen hiekka lähtee liikkeelle. Rauhoitussääntöjen viimeinen kohta antaakin mahdollisuuden rajoittaa dyyneillä liikkumista.

Dyyneille on tämän takia rakennettu kulkuväyliä eli lankonkeja, jotta kävijät pysyisivät helppokulkuisilla väylillä, eivätkä talloisi dyynimuodostelmia. Juuri nyt päälankonkia uusitaan. Rannalle mennessä kannattaa käyttää muita kulkureittejä kuin päälankonkia ja korkeiden rantadyynien yli kävelyä tulee välttää. Porin kaupunki kunnostaa vaurioituneita dyynejä pystyttämällä hiekkaa pysäyttäviä tuuliaitoja ja istuttamalla rantavehnää. Dyynikunnostukset ovat kuitenkin aikaa vaativa toimenpide ja työtä riittää useaksi vuodeksi.

* Järjestyslaki kieltää koirien ulkoiluttamisen yleisellä uimarannalla.


Ethän tallo rantavehniä, sillä ne ovat dyynien elinehto.